Päivä lähti tänään vähän huonosti käyntiin, kun Ykkösanoppi soitti ja kertoi Koirun odottavan pääsyä autuaammille metsästysmaille. Kävin jättämässä jäähyväiset ja katkeraan loppuun asti siinä sitten itkettiin, Ykkösanoppi, Ninnu ja minä. Sniff.

Koiratta
on kuonoa ja
kahta luppakorvaa yksinäisempi.
Yö on toista hengitystä vajaa.
En pelkää. Ikävöin.

-Eeva Kilpi

Tämä on toistaiseksi viimeinen merkintä tänne. Uusi, toivottavasti parempi koti löytyy osoitteesta http://purppura.blogspot.com/

Hävisin juuri Alhambra-matsin Basistille (ekaa kertaa) ja siirryin sitten mököttämään koneelle. No ei nyt sentään, mutta melkein :) Kuunneltiin pelin ohessa Basistin eilen Muumimammalta syntymäpäivälahjaksi saama, kultaa myynyt Rajaton sings Queen with Lahti Symphony Orchestra, ja tykättiin kyllä kovasti. Perskutarallaa, kyllä se Mercury oli vaan kova jätkä!

Huomenna mennään Basistin sukulaistytön 4-vuotissyntymäpäiville ja sen jälkeen Veli Puolikuu vaimoineen saapunee meille yökylään. Käydään syömässä, saunotaan ja ehkä vähän kupitellaankin. Ja käydään paikallisessa baarissa katsomassa meininkiä.

Hurja Halloween siis tulossa!

Tissi kopeloitu taas kertaalleen, ja kovasti kirurgi oli sitä mieltä että ingen panik. Siellä on mahdollisesti ollut kysta, joka on ehkä puhjennut juuri ennen leikkausta. Menee x-files-osastoon siis. Vuoden päästä seurantamammografia. Nyt hengähdetään *huoh*.

Palkitsin itseni ja tissini uudella laukulla. Joo, tiedän, ei ollut järkevää. Mutta kun se kutsui mun nimeä...

Riehaannuin taas eilen kirjastossa. Löytyi paljon hyvää ajanvietettä -ainakin oletettavasti hyvää. Aloitin luku-urakan leppoisan Rei Shimura-dekkarin parissa. Nam!
Läräsin illalla nopsaan myös Tiina Rinteen Joulun koristeita ja lahjaideoita, mutta ainakin noin nopeasti selattuna kirja oli kyllä aika pettymys. Oikeesti, kuka haluaa tehdä tosi kökön näköisen jouluporon kävystä ja pienistä oksista tyyliin "muistatko kun lapsena leikittiin käpylehmillä..."??? Sanonko minne saa työntää käpynsä. Siis lasten askartelussa käpy on mitä mainioin, mutta jotenkin oletin, että tuo kirja on suunnattu aikuisille. Varokaa kaikki ystävät, saatatte saada multa joululahjaksi kävyn  :D Täytyy katsoa vielä tarkemmin kyseistä kirjaa, jos sieltä löytyisi jotain järjellistäkin ideaa.

Erityisen iloinen eilisen kirjasaldon kohdalla olen Paulo Coelhon Alkemistista, jota olen jallittanut tosi pitkään, mutta en ole jaksanut tehdä siitä varausta. Edellisessä kirjasatsissani oli Coelhon Veronika päättää kuolla, joka oli aivan ihana kirja. Coelhosta on joiden mielestä vaahdottu ihan liikaa, mutta miljoonat lukijat ympäri maailmaa eivät voi olla väärässä. Minä olen ainakin löytänyt tosi hyviä ajatuksia ja omaa elämääni liippaavia asioita kaikista lukemistani Coelhon kirjoista. Mieluummin luen tuon tyyppisiä "elämäntapaoppaita" ja ajattelen sekä jatkojalostan ajatuksia ihan itse, kuin että pitäisin henkilökohtaisena raamattunani jotain "1000 tapaa menestyä elämässä" -tyyppisiä itsestäänselvyyksiä. Mutta tämä on tietysti vain minun mielipiteeni.

Ai niin, taisin luvata kuvan uuden maalipinnan saaneesta jakkarasta, mutta se menköön huomiseen ja tuoli kuivukoon rauhassa. Niin ja ihan kuin se jotakin muka kiinnostaisi.

Maha pullollaan juuri uunista otettua Naan-leipää ja ihanaa papusalaattia, sekä tietysti makoisaa valkoviiniä (Blanco Salento, Italia) uusista viinilaseista. Perjantai-illan ihanuutta. Tai tylsyyttä, voisi joku ajatella :)

Käytiin tänään Anoppilassa ja saatiin tuliaisia. Paikallista suklaatia, punaviiniä ja kaunis kaulakoru. Jee, lisää kaulakoruja mun kokoelmaan! Reissu oli mennyt hyvin, mutta mukava oli kuulemma palata omaan sänkyyn. Hotellin sänky oli ollut kova ja tyyny kamala. Home sweet home.

Tuleva viikonloppu on täynnä laulua ja draamaa. Eli kuoroleiri lauantaista sunnuntaihin. Onneksi tällä kertaa aloitellaan vasta puolilta päivin, joten voi ihan rauhassa siemailla viiniään... Kävin tässä päivänä eräänä tsekkaamassa www.yle.fi/kuoroon -sivuston ja siellä näytti olevan ihan mielenkiintoisia juttuja. Kun meikäläiselle ei tuo musiikin teoria ole koskaan ollut kovin tuttua, niin kyseisellä sivustolla voi käydä lukemassa teorian alkeita ja harjoitella samalla säveltapailua ja tehdä äänenavausharjoituksia. Minusta tosi hyvä idea tuo sivusto, ja tarpeellinen tällaisille harrastelijoille.

Nyt iltasavuille. Nii-in, se tupakkalakko vähän takkuaa.

Kävin eilen työkkärissä setvimässä vähän mahdollisuuksia työllistymiseen. Jep jep. Mulla täyttyy ihan näinä päivinä 500 päivää peruspäivärahan maksua, eli sen jälkeen olen oikeutettu korkeimpaan palkkatukeen mikä on 1001 euroa kuussa. Nyt vaan pitäisi löytää joku lafka, joka ottaisi töihin. Sain nivaskan mahdollisia sijoituskohteita, ja soitinkin eilen jo yhteen, mutta siellä ei ollut tarvetta enää työntekijälle. Työkkäristä sain siis vanhaa tietoa. Vitutti.

Siinä olisi kuitenkin pari sellaista paikkaa joita periaatteessa voisin hakea, mutta mietin nyt ehkä vielä viikonlopun yli. Ettei tule työnnettyä käsiä jälleen kyynärpäitä myöten paskaan, nimimerkillä ´Ei enää ikinä haastatteluhelvettiin´.

Pari kuvaa vielä viime viikon kirppisreissuilta:


    6 kappaletta violetteja viinilaseja. Kivat!

Pari kaulakorua, joista ainakin   toinen on Aarikan. Ihana tuo kisu, vaikka normaalisti en tykkää punaisesta väristä. Se maksoi kokonaiset 3 euroa. Musta kaulakoru maksoi 1,50 €.

Kello humpsahti yli puolen yön ja minä istun edelleen koneella. Syynä tähän äärimmäisen harvinaiseen, yksinäiseen olotilaan on se, että Ykkösanoppi pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja lensi perheineen ulkomaille viikoksi. Basisti on ollut sunnuntaista lähtien Koirun mörönsyöttinä, mikä tarkoittaa siis sitä, että minä olen täällä kotosalla täysin alttiina möröille ynnä muille sellaisille. Epäreilua.

Epäreilua on myöskin se, että minun rakas maitorauhaseni ei edelleenkään saa rauhaa sielulleen (kuten en minäkään), sillä olin tänään taas Keskussairaalassa mammografiassa ja ultrassa. Viisaat kirurgit olivat pitäneet rintameetingin (tämä hieno uudissana oli kirjoitettu epikriisiin) keskenään, ja halusivat vielä kertaalleen kuvata tissiraukan. Niinpä sitä sitten litisteltiin oikein urakalla tänään. Röntgenlääkäri oli sama kuin edellisellä kerralla, ja samoin tulos eli lekuri ei nähnyt siinä mitään ihmeellistä. Ensi viikolla on nyt vielä aika kirurgin vastaanotolle ja toivon totisesti, että saan sitten jo "puhtaat paperit" tissini suhteen. Alkaisi jo riittämään tältä osin. Mun tissin pitää kohta päästä johonkin terapiaan, kun sitä aina on joku pervo kopeloimassa -muka tutkimusmielessä.

Viikon pakollinen sairausosio takana, nyt varsinaiseen asiaan!

Viime viikon vierailu Taalintehtaalla tuotti tulosta:

   

Eli hurjan paljon kirpeänpulleita karpaloita ja suloisia suppilovahveroita. Jei. Ja ainoa, joka sai kaivaa niskastaan hirvikärpäsen olin minä, joka en ollut metsässä päinkään. Hienoa. Olen ihan varma, että Basisti metsästi sen ällötyksen jostain ja upotti mun tukkaan. Saakeli. Vaatteet lensivät yltä silmänräpäyksessä korviahyytävän kirkunan kera. Yök yök yök.

No mutta, tällainenkin saalis löytyi:

     Hopeaa, kivi ilmeisesti ruusukvartsi      

Nuuskittiin Salon seudun Suurkirppis melko perinpohjaisesti eli aikaa saatiin kulumaan liki neljä tuntia. Ote alkoi sitten jo hieman herpaantua loppuvaiheessa. Kuvassa olevan sormuksen löysin tosin seuraavana päivänä Kemiöstä pikkukirppikseltä ja aarre maksoi kokonaisen kympin. Aika kallis *** hmm*** mutta toisaalta ei paha hinta täydellisestä sormuksesta :) Kiven väri on kuvassa hitusen vääristynyt, oikeassa valossa se on hennon vaaleanpunaharmaa. Muotoilusta suuri plussa, aivan ihana mun mielestä! Muumimamma veikkasi sormuksen olevan 60-70 -lukujen ajoilta, koska silloin käytettiin korukivenä usein juuri ruusukvartsia. Ja kyllä tuo muotoilukin minusta vähän niihin aikakausiin viittaisi. Tai sitten se on jotain H&M:n halpatuotantoa ja minua on vedetty höplästä.

Paljon muutakin mukavaa löytyi, laitan parista kaulakorusta vielä kuvia loppuviikosta.

Kivaa oli olla kylässä muutenkin (maha on vieläkin täynnä herkkuruokia). Ai mutta kyllähän tuo kyläily vähän pääsi harmittamaankin... Kokeilin nimittäin viime viikolla ensimmäistä kertaa ovulaatiotikkuja, ja eiköhän tikku näyttänyt plussaa saman tien kun ajettiin Taalintehtaalle. Ja ei sitä nyt vieraisilla ollessa oikein tohdi touhuilla. Että näin. Ensi kuussa sitten on toivottavasti vällyn alla vipinää ovulaation aikaan! Tai siis... mielellään jo sitä ennenkin :D

Viime viikonloppu vilahti ohi hetkessä, kun oli hyvää seuraa ja punaviiniä. Pitkään toiveissa ollut yhteinen hetki Veljeni Leijonamielen eksän Sipin kanssa toteutui vihdoin. Laitettiin yhdessä ruokaa ja juteltiin, juteltiin ja juteltiin. Tuntui, että sain tuosta sessiosta ihan älyttömän määrän energiaa ja toivoa ja vaikka mitä!

Viime viikolla tuli vähän tuunailtua. Basisti osti sellaisen silitysraudan muotoisen hiomahärpäkkeen, jolla hioin ja sitten maalasin puunvärisen kukka -öö- pöydän (tai olisiko teline parempi sana?) uuteen kukoistukseensa. Ulkonäkö muuttui tosi paljon pelkällä maalilla. Huomioi kuvassa meidän chili, joka on tuottanut tulista satoa koko kesän ja jatkaa edelleen :)

  Taustalla Marimekon -öö- oiskohan Pippuri...


Basisti puolestaan uudisti vanhan keittiöjakkaran, jonka se löysi Mummelin vintiltä viikkoa aiemmin. Jakkara on Basistin isän aikoinaan tekemä, ja se oli jo vähän huonossa kunnossa. Mutta siitä tuli kiva, paljon kivempi kuin joku kaupasta ostettu muovijakkara.

  Rämästä kaunottareksi   

Että näin. Vielä pitäisi hioa ja maalata pari pikkujakkaraa, mutta tällä viikolla ei ehdi millään. Basistilla on nimittäin kesäloma (!) joten lähdetään huomenaamulla ajelemaan kohti rannikkoa Juffi-enon ja Täti Monikan luo. Luvassa ilmeisesti suppilovahveroiden metsästystä ja karpaloiden jäljestämistä. Ja todennäköisesti myös kirppis(loppis)reissuja!

Tjänare!